Solidaarisuudenosoitus Iranin kansannousulle ja reflektointeja patriarkaatin vastaisesta taistelusta seksityöntekijöiden perspektiivistä

Mustaselja-kollektiivin jäseninä – antiautoritääreinä ja seksityöntekijöinä – haluaisimme kirjoittaa joitain solidaarisuuden sanoja heille, jotka ovat taistelleet Iranin kaduilla viimeiset yli kolme kuukautta, ja jotka edelleen jatkavat taisteluaan. 

Haluaisimme myös puhua siitä, miten näemme tämän kansannousun olevan kansannousu patriarkaattia vastaan, ja mitä teemoja siinä tapauksessa näemme erityisen tärkeinä. Tämä vie meidät matkalle muun muassa seksityöntekijöiden stigmatisoinnin äärelle sekä paikkaan, jossa naisten oikeudet on otettu yhdeksi yhteiskunnan perustuskivistä.

Kirjottajista

Asumme Suomessa, olemme suurimmaksi osaksi valkoisia ja meillä on useita eri sukupuoli-identiteettejä. Teemme seksityötä, itsenäisesti ja vapaaehtoisesti*. Olemme anarkisteja ja ajattelemme anarkisteina ja seksityöntekijöinä, että meillä on intohimo ja velvollisuus tukea erilaisia kamppailuja, jotka taistelevat samoja vihollisia vastaan: valtion kontrollia; mielenosoittajien ja seksityöntekijöiden alistamista; sekä väkivaltaa naisia ja queerejä kohtaan. 

Positiomme eroavat Iranin seksityöntekijöistä ja mielenosoittajista monien historiallisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten eroavaisuuksien vuoksi, joten yritämme erotella selkeästi omat oletuksemme, analyysimme ja tietomme, jotta emme puhu muiden puolesta, joiden perspektiiviä emme voi ymmärtää. Olemme tietoisia siitä, että emme voi ymmärtää kontekstia syvemmin, kuin mitä sosiaalisesta mediasta tai uutisista voimme seurata. Voimme puhua siis vain omasta positiostamme, jossa olemme ja jota ymmärrämme: Jonkinlaisesta länsimaisesta ja erityisesti suomalaisesta kontekstista.

Tiedostamme, että meillä on paljon etuoikeuksia ja valtaa, joten koitamme olla niistä tietoisia, ja käyttää niitä muun muassa kansainvälisen paineen kasvattamiseksi Iranin tilanteen suhteen, esimerkiksi tämän tekstin muodossa.

Näemme Iranin vallankumouksen tukemisen tarpeellisena tehtävänä, erityisesti koska länsimaat ovat vaikuttaneet – myös pakkokeinoin – mitä suurimmissa määrin Iranin valtion kehitykseen. Emme avaa Iranin anti-kolonialistista historiaa tässä sen enempää, mutta siihen kannattaa tutustua.

* Vapaaehtoisuudella tarkoitamme tässä yhteydessä sitä, että emme ole seksikaupan uhreja, mutta palkkatyön tekeminen velvoittaa meitä tässä kapitalistisessa järjestelmässä, siinä missä ketä tahansa muutakin, joka ”valitsee” tehdä palkkatöitä.

Kuva Iranin kansannousuista. Nainen nostaa nyrkkinsä ilmaan kadulla.

Mitä Iranissa tapahtuu?

Tämänhetkinen kansannousu syttyi sen jälkimainingeissa, kun 22-vuotias kurdinainen, Jina (Mahsa) Amini kuoli Tehranin moraalipoliisin pidätyksen yhteydessä ja sen toteuttaman väkivallan seurauksena 16.9.2022, eli tämän tekstin kirjoittamisen aikaan yli kolme kuukautta sitten. Hänet pidätettiin, koska hän ei ollut pukenut hijabiaan hallituksen määrämällä tavalla. 

Iranin kansannousu ja protestit eivät suinkaan ilmestyneet tyhjästä, eivätkä nämä myöskään ole ensimmäiset suuret Islamistisen hallinnon vastaiset mielenosoitukset, joita Iranissa nähdään. Vuoden 1979 islamistisesta vallankumouksesta lähtien Iranissa tuhannet ja tuhannet naiset ja muut ovat kapinoineet patriarkaatin lakeja ja marginalisoitujen uskonnollisten ja etnisten ihmisryhmien sortoa vastaan – useamman kerran myös 2010-luvulla. Mutta menneistä protesteista tämän syksyn kansannousu vaikuttaa nousseen isoimpaan tietoisuuteen Iranin ulkopuolella ja jopa länsimaissa. 

Suuret protestit eivät myöskään säästy repressiolta. Iranin valtiolliset turvajoukot ovat vastanneet protesteihin julmalla väkivallalla. Näiden kolmen kuukauden aikana yli 16 000 ihmistä on pidätetty, noin 400 ihmistä on kuollut protesteissa, ja Iranin viranomaiset ovat alkaneet jakaa myös kuolemantuomioita joillekin pidätetyille.

On mielestämme tärkeää huomioida myös, että suurin osa ihmisistä Iranissa ovat jo nyt pakollista huivinkäyttöä vastaan, ja tämä määrä on ollut kasvussa viime vuosiin verrattuna. (1) Iranin hallinto suojelee väkivaltaisesti lakeja, joita suurin osa sen kohteista ei tue. Tämä tietysti nostaa esiin kysymyksen hallinnon legimiteetistä. Mielestämme huomionarvoista on myös, että protestoijat ovat vaikuttaneet tekevän selväksi mielenosoitusten alusta asti, että he eivät halua saada aikaan poliittisia reformeja, vaan radikaaleja systeemisiä muutoksia poliittiseen järjestelmään.

”Protesters and prostitutes” – propagandaa seksityöntekijöitä ja mielenosoittajia kohtaan

Iranilainen lainsäätäjä Mahmoud Nabavian sanoi hiljattain, että mielenosoittajat ovat ”kaduilla myymässä itseään” (”Out to prostitute themselves”), koska hänen mielestään hijabin (päähuivin) riisuminen olisi sama kuin ”olisi julkisesti alasti voidakseen herättää miesten huomion”. (2)

Lisäksi islamistinen ajattelija Hossein Kachooyan viittasi sloganiin ”Nainen, Elämä, Vapaus” irvaillen sanayhdistelmällä ”Nainen, Prostituutio, Irstailu” (Woman, Prostitution, Lechery). (2) Kachooyan vaikutti tällä kommentillaan haluavan rakentaa jonkinlaista narratiivia siitä, että mielenosoittajien tavoittelema elämä olisi yhtä kuin prostituutio ja yhtä tuomittavaa, tai että heidän tavoittelemansa vapaus olisi yhtä moraalitonta kuin islamistisessa retoriikassa kovinkin pannassa oleva ”irstailu”.

Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun mielenosoittajia verrataan seksityöntekijöihin – poliittisen opposition syyttäminen seksuaalisuudesta on taktiikkana vuosikymmeniä vanha propagandakeino. Islamistinen hallinto on kampanjoinut vastaavilla kampanjoilla 1980-luvusta lähtien saavuttaakseen suosiota konservatiivisemman väestön keskuudessa ja nöyryttääkseen poliittista oppositiota. (2)

Tämä taktiikka on onnistunut olemaan ilmeisen tehokas. Meidän analyysimme on, että sen teho perustuu seksuaalisuuden ja erityisesti seksityön stigmatisoinnille. Se, että sanaa ”prostituoitu” voidaan käyttää pahimpana mahdollisimpana haukkumanimenä jollekin poliittiselle toimijalle – erityisesti naisille se vaikuttaisi palvelevan synonyymia kaikista alimmalle positiolle – kertoo julmaa tarinaa oikeasti seksityötä tekevien stigmatisoinnista.

Patriarkaatti on mielestämme sama alistava rakennelma niin seksityöntekijöitä, naisia kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Siten seksityöntekijät eivät ole yksi erillinen ryhmä, keiden oikeuksia patriarkaatti koittaa polkea, vaan siten heidän statuksensa kertoo myös naisten ja queerien statuksesta.

Jina Amini kuoli moraalipoliisin pidätyksessä syyskuussa 2022. Hänen kuolemansa jälkeen Iranissa on protestoitu kaduilla. Kuvassa mielenosoittaja pitää Aminin kasvokuvaa käsissään.

Kurdikysymyksen rooli Iranin kansannousussa – Taustaa Aminin nimestä ja sloganista ”Nainen, Elämä, Vapaus”

Meistä on oleellista tiedostaa kurdikysymyksen merkitys Iranin kansannousuista puhuttaessa. Iranin mielenosoitukset tavoittelevat vapautta naisille, mutta myös muille vähemmistöille, ja siksi on tärkeää olla unohtamatta niitä kaikkia vähemmistöjä, joita Iranin valtio kohtelee erityisen väkivaltaisesti.

Yksi tällainen Iranissa syrjitty vähemmistö on kurdit, ja tämä liittyy suoraan Jina Aminiin, jonka kuolemasta Iranin tämänhetkiset mielenosoitukset saivat alkunsa. Nainen, joka kuoli syyskuussa moraalipoliisin käsiin, oli kurdinainen. Hänen kurdinkielinen nimensä oli Jina (joka tarkoittaa elämää, sattumoisin). Mahsa oli hänen iranilainen nimensä. Iranissa kurdeilla ei usein saa olla kurdinkielisiä nimiä, tai jos he joskus käyttävät niitä, niin he sen myötä kohtaavat paljon syrjintää esimerkiksi hakiessaan töihin tai opiskelemaan. (3)

Ironisesti joissain solidaarisuusmielenosoituksissa ympäri maailmaa on huudettu yhtenä huutona ”Say her name – Mahsa Amini”, mikä tuntuu vain entisestään jättävän huomiotta Aminin kurdi-identiteetin kuten myös rakenteellisen kurdinaisten kohtaaman syrjinnän Iranissa. Jina Aminin ei sallittu käyttävän hänen kurdinkielistä nimeään eläessään, joten meistä on kunnioittavaa sallia se hänelle nyt.

On myös esitetty, että Aminin kurdi-identiteetti saattoi olla yhtenä syynä siihen, että moraalipoliisi ylipäätään kohteli häntä niin väkivaltaisesti. Aminin kurdilaisuudella vaikuttaa siis olleen suuri rooli tämänhetkisen protestiliikkeen synnyssä, ja hänen kohtalonsa on yksi esimerkki Kurdi-vähemmistön kohtaamasta sorrosta.  
”Nainen elämä vapaus” -iskulause on nyt levinnyt ympäri maailmaa solidaarisuusmielenosoituksissa Iranin kansannousun ja naisten oikeuksien puolesta, ja lause on käännetty useille kielille. Lännessä kuitenkin usein unohdetaan, mistä slogan on saanut alkunsa.

Tunnuslauseen alkuperä on kurdinaisten vapausliikkeessä ja se perustuu Abdullah Öcalanin ajatuksille feministisestä, demokraattisesta ja ekologisesta yhteiskunnasta. Monesti länsimaisessa mediassa sloganin alkuperään viittaavat ihmiset eivät kuitenkaan tule maininneeksi Öcalania tai edes kurdien vapausliikettä.

Kansainvälinen solidaarisuustyö on tärkeää paikallisille kamppailuille.

Solidaarisuus on aseemme

Näemme solidaarisuustyön tärkeyden erityisesti, koska näyttää, että kaikista Iranin mielenosoitusaalloista tämän syksyn mielenosoituksissa on ollut matalimmat kuolin- ja pidätysluvut (vaikka ne edelleen ovat korkeat). On spekuloitu, että se johtuisi juuri siitä, että kansainvälinen media seuraa tilannetta tiukasti, ja että ihmiset ympäri maailmaa ovat lähteneet kaduille osoittamaan solidaarisuuttaan, joten Iranin hallinnolla olisi isompi paine olla käyttämättä brutaalimpeja keinoja kuin mitä he jo käyttävät. Lisäksi tiedämme, että internationalistisellä liikkeellä ja kansainvälisellä solidaarisuudella on ollut iso rooli esimerkiksi Rojavan taisteluissa ISIS:iä ja Turkkia vastaan.

Haluamme osoittaa Solidaarisuutta kaikille mielenosoittajille, jotka kamppailevat vapauden puolesta Iranin kaduilla. Kaikille trans- ja ei-binäärisille taistelijoille. Kaikille heille, jotka kamppailevat patriarkaattia vastaan ympäri maailman. Kaikille seksiteollisuudessa toimiville ihmisille, jotka kamppailevat naisten ja muiden marginalisoitujen ryhmien oikeudet huomioivan yhteiskunnan puolesta. 

Haluamme muistaa kaikkia marttyyrejä, jotka ovat kaatuneet näissä kamppailuissa vapauden puolesta, ja kaikkia niitä lähes 16 000 henkilöä, jotka on pidätetty Iranissa. 

Haluamme kutsua kaikki tätä tekstiä lukevat osallistumaan yhdessä taisteluihin Iranin ja Turkin hallintoja vastaan, jotka pyrkivät murskaamaan Naisen, elämän ja vapauden liikkeet, niin Iranissa kuin Turkissa. Osallistua voi monin eri tavoin: vain mielikuvitus on rajana. Tärkeintä on olla olematta hiljaa. 

Kiitos kaikille tovereille, jotka kommentoimalla ja yhteistyöllä tekivät tämän tekstin mahdolliseksi.  

Lähteet:

  1. https://gamaan.org/wp-content/uploads/2020/09/GAMAAN-Iran-Religion-Survey-2020-English.pdf        
  2. https://iranwire.com/en/politics/108346-they-dont-want-freedom-they-want-nudity-and-sex-a-history-of-sexual-accusations-by-the-regime/  
  3. https://www.jadaliyya.com/Details/44560
  4. https://novaramedia.com/2022/10/04/jina-mahsa-amini-was-kurdish-and-that-matters/